Mulla on jo monta viikkoa pyörinyt päässä kysymys: Mihin poika oikein kuoli? Miten terve vauva voi vaan kuolla? Pakkohan siihen on joku syy olla. Miten nykypäivänä ei saada kuolinsyytä selville?
Inhottavia kysymyksiä, mutta en saa niitä pois mielestäni. Olen taas miettinyt olenko omilla toimillani jotenkin aiheuttanut pojan kuoleman tai edesauttanut sitä. Mietin miksi nukuin melkein koko pojan raskauden selälläni. En ikinä muuten nuku selällään, enkä ole muissa taskauksissa nukkunut. Pojan raskaudessa istukka oli takaseinässä. Olen miettinyt onko istukka jäänyt jotenkin puristuksiin, kun olen nukkunut selälläni.
Ärsyttävää, kun tietää, että näihin kysymyksiin ei vastausta ole luvassa. Näiden kanssa vaan on opittava elämään. Uskon, että nämä itsesyytökset tulevat olemaan osa mun loppu elämääni.
