Katkerako?

Raskaana olevat naiset eivät ole saaneet minussa mitään ihmeellisiä tunteita aikaiseksi. Kuitenkin tänään kaupassa ne saivat vilunväreitä aikaiseksi. Aina, kun tuli raskaana oleva nainen vastaan niin koko kropassani meni ihan, kuin sähköisku. Kavahdin joka kerta, kun kohtasin pyöreää vatsaa kantavan naisen. Tuntui, että koko kauppa oli täynnä raskaana olevia. Niitä oli ihan hirmuisesti liikkeellä. Kaikki olivat lähteneet juuri siihen aikaan kauppaan. Halusin vain liueta paikalta pois. En halunnut jäädä katsomaan niitä ihania pyöreitä mahoja. Voisihan minulla itsellänikin vielä olla sellainen, jos kaikki olis mennyt toisin.

En kuitenkaan tuntenut mitään surun tunteita. Ehkä tämä fyysinen reaktioni noita naisia kohtaan oli osoitus pienestä kateudesta. Hellähän kaikki näytti olevan oikein mallikkaasti. Vauvat turvallisesti kohdun sisällä. Ja ennen kaikkea elossa. He saavat kokea sen ihanan rääkäisyn, kun vauva syntyy. Sen mitä me emme ikinä kuulleet poikamme kohdalla. Tietenkään en voi tietää sitä, onko heidän raskautensa mennyt hyvin. Enkä sitä, onko heidän vauvoillaan kaikki hyvin. Enkä sitä, päättyykö heidän raskautensa onnellisesti. Hyvinhän heillekin voi käydä sama mikä meille kävi. Emme mekään sitä etukäteen tienneet. Emmekä osanneet edes kuvitella, että me joudumme kokemaan kohtukuoleman. Sitä tuskin kukaan osaa kuvitella, että tämä omalle kohdalle osuisi. "Eihän meille voi niin käydä.". Näin minäkin joskus ajattelin. Ja silti niin kuitenkin kävi. 

Alanko katkeroitua? Ehkä hiukan. Vaikka kuinka olen yrittänyt olla niin, ettei minusta tulisi katkeraa. Silti tuo tunne nostaa päätään. Kuuluu kuulema luonnolliseen suruprosessiin olla hiukan katkera. Siihen tunteeseen ei vaan saa jäädä liian kauaksi aikaa makaamaan. Tuo tunne tuo vaan lisää stressiä jo muutenkin stressaavaan tilanteeseen. Mutta tällä hetkellä tuo tunne on läsnä. Sitä en tiedä kuinka kauan. Ehkä siihen asti, kun olen taas uudelleen raskaana. Tai ehkä siihen asti, kun saan sen elävän vauvan syliini. Kaikki on vain arvailuja. Mutta tuosta tunteesta haluan eroon!